Kärsimys ei ole velvollisuus
Marko Heimonen kirjoitti 21.1. Turun Sanomissa, ettei eutanasia ole ihmisoikeus. Tästä voinemme olla samaa mieltä. Sen sijaan oikeus itse päättää oman kuolemansa tavasta ja hetkestä, kun on kuolemansairas ja elämä on kärsimystä, kuuluu perustuslailliseen oikeuteen itsemääräämisestä.
Kielteinen suhtautuminen eutanasiaan ei ole väärä mielipide kuten ei myöskään eutanasiaan myönteisesti suhtautuminen.
Oikeus elämään ei tarkoita velvollisuutta elää. Ihmisoikeustuomioistuimen ja perustuslain mukaan yhdenvertainen perusoikeus on itsemääräämisoikeus. Kaikilla on oikeus olla oman elämänsä subjekti. Siitä ei seuraa, että eutanasia olisi kaikille sallittu ilman mitään perusteita.
Ihmisarvoinen elämä ei ole hengissä pysymistä, toisin kuin Marko Heimonen sanoo. Kukin kykenee vain itse määrittämään oman elämänsä arvon. Kärsimyksen täyttämä elämä ei ainakaan aina ja kaikille tarkoita ihmisarvoista elämää. Kullakin on oikeus myös halutessaan kärsiä, mutta toisten velvoittaminen sellaiseen elämään ei toteuta perusoikeuksia.
Kannatan eutanasiaa. Haluan kuolla arvokkaasti. Olen 77-vuotias. Olen tehnyt hoitotestamentin.